Haastattelu ja teksti: Sini Sovijärvi
Ranskan Suomen-suurlähettiläs Raja Rabia syyskuussa 2024. Kuva: Ranskan suurlähetystö
— Helsingin henki on löydettävä uudestaan, on löydettävä uudestaan dialogi, koska meillä ei ole olemassa planeetta-B:tä. Meidän on osattava puhua toisillemme.
Ranskan uusi Suomen-suurlähettiläs Raja Rabia lähti kotimaastaan Tunisiasta perheensä mukana Ranskaan 1960-luvun lopulla. Aikakausi oli Euroopassa suotuisa töitä tekeville maahanmuuttajille. Nuori, sisukas Raja pääsi Sorbonneen opiskelemaan kieliä ja pian myös arvostettuun Institut des sciences politiques -julkishallinnon korkeakouluun. Hän valmistui molemmista. Huikean kansainvälisen uran myötä hän on korkean tason kosmopoliitti, joka haluaa vastata diplomatian koveneviin haasteisiin.
̶ Olen työskennellyt kansainvälisissä virkatehtävissä Lontoossa, Brysselissä, Pariisissa ja Haagissa. Minut nimitettiin 2015 Ranskan lähetystön ministerineuvokseksi Kairoon ja 2018 pääkonsuliksi Dubaihin. Ennen Suomea toimin suurlähettiläänä Sudanissa 2021–2024.
̶ Profiilini diplomaattina on Eurooppa- ja Lähi-itä-keskeinen ja painottuu erityisesti talouskysymyksiin. Koen tärkeänä olla läsnä samanaikaisesti molempien alueiden kysymyksissä. Lähi-itä on minulle luontevasti tuttu, koska puhun arabiaa ja lähdin työelämään ulkoministeriössä ko. aluetta painottavan virkamiesurakehityksen kautta (la filière Orient du Quai d’Orsay). Suosin vahvasti myös kulttuurista diplomatiaa.
̶ Multilateralismi on aina kiinnostanut minua erityisesti. Sen parissa toimin jo Brysselissä sekä Yhdistyneisiin kansakuntiin, että Euroopan unioniin liittyvissä tehtävissäni. Ulkoministeriössä Pariisissa työskentelin Afrikan ja Lähi-idän talousasioiden seurannassa. Nykydiplomatiassa talous on paljon tärkeämmässä roolissa kuin aiemmin. Ns. kenttätyössä esim. Pohjois-Afrikassa tai Lähi-idässä diplomaatit työskentelevät jatkuvasti sidoksissa politiikkaan, mutta kun niistä yhteyksistä irtautuu muihin tehtäviin kotona Pariisissa, on myös keskityttävä muuhun.
̶ Nykyajan diplomaatit tekevät monen dimension työtä. Se, että olympialaiset järjestettiin juuri Ranskassa, oli pitkälti diplomaattisen työn hedelmää. Tätä työtä eivät tee vain suurlähettiläät vaan myös heidän tiiminsä erityistehtävineen. Suurlähetystöjen ulkopuolella toimii lisäksi kulttuuridiplomatia, esim. Ranskan Instituutit. Omana opiskeluaikanani kävin mielelläni Suomen Instituutissa Pariisissa, siellä oli aina kiinnostavia näyttelyjä. Ne edustivat minulle Pohjolan eksotiikkaa.
̶ Olen työskennellyt alalla jo 30 vuotta, vasta nyt meillä vallitsee rekrytoinnissa lähes tasa-arvo. ”Kotipesässämme” ulkoministeriössä oli v. 1994 vain 12 naista 165 lähetystöä kohden. Nyt naisten nimitysten prosenttiluku on yli 40. Ulkoministeriön pääsihteerinä on tällä hetkellä Anne-Marie Descôtes, joka toimi aiemmin mm. suurlähettiläänä Berliinissä. Meillä on naissuurlähettiläs Lontoossa. Lisäksi naisia on ollut lähettiläinä Pekingissä ja Moskovassa.
̶ Olkoon diplomaatti mies tai nainen, haasteet ovat nykyään kovat ja avainsana on sopeutuminen. Asemapaikka vaihtuu kolmen vuoden välein eikä auta muu kuin sopeutua. Työkalupakkimme on aina sama: suurlähetystö, joka tarjoaa tarvittavat välineet, jotka ovat meille enemmän tai vähemmän tuttuja ennestään. Pakki vain on siirretty uuteen paikkaan. Nykydiplomaatin tulee myös olla erittäin valppaana, sillä suurin haaste työssämme on turvallisuus.
̶ Sopeutumiskykyä en halua liittää sen paremmin naisiin kuin miehiin, mutta naiset ovat mielestäni rohkeampia. Sudanissa, vain 18 kuukautta ennen sisällissotaa, lähetystössämme työskenteli paljon nuoria naisia. Naiset ovat kovia suorittajia, ikuisia parhaita oppilaita, jotka haluavat ylittää itsensä.
Tarvitaanko enää diplomaatteja, kun kaikki viestintäkanavat ovat jo saatavilla digitaalisesti yli maiden rajojen?
̶ Kyllä tarvitaan, sillä mediassa ei koskaan sanota kaikkea. Juuri tästä nousee diplomaattien rooli kohdemaassa tai monenvälisessä organisaatiossa: ollaan läsnä niiden asioiden äärellä, joita mediassa ei sanota ääneen. Diplomaatteja tarvitaan selittämään, miksi ollaan siinä ja siinä tilanteessa juuri nyt. Heiltä kysytään suurta herkkyyttä vainuta ja ymmärtää – ja myös osata avata asioita.
Multilateralismi on Suomessa vanhaa perua yhteistyössä Ranskan kanssa ja tärkeä osa maamme ajattelua. Suomi on ollut mukana OECD:ssä pitkään (1969). Helsingin päätösasiakirjassa (ETYK 1975) korostettiin dialogia, vaikka meneillään oli kylmä ja skeptinen aikakausi Neuvostoliiton ja länsimaiden välillä.
̶ Kun mietimme yksittäistä valtiota kuten Ukraina, joka v. 2022 ilman minkäänlaista omista riveistä tullutta provokaatiota joutui naapurimaansa hyökkäyksen kohteeksi, tällaista ei vain voi hyväksyä. Olemme todistamassa multilateralismin heikkenemistä, YK:n peruskirja on tänä päivänä väärillä raiteilla, tallottu. Jopa eurooppalainen projekti on uhattuna, Brexitin myötä.
̶ ̶ Helsingin henki on löydettävä uudestaan, on löydettävä uudestaan dialogi, koska meillä ei ole olemassa ”planeetta-B:tä”. Meidän on osattava puhua toisillemme. Diplomaattien perustehtävänä on dialogi. Sitä on vahvistettava. Siihen haluan panostaa täällä Suomessa.
Raja Rabia on Suomen suhteen iloisen avoin ja utelias. Maamme oli asemapaikkana hänen toivelistallaan. Aviomies on norjalainen ja pohjoismaalaisuus tuttua. Ranskalla ja Suomella on keskinäistä, luontevaa ihailua toisiaan kohtaan. Suomi on moderniudessaan ranskalaiselle aidosti kiinnostava, ja juuri pohjoisessa outoudessaan myyttinen:
̶̶ ̶ Suomi on liittolaisemme, eurooppalainen valtio, jonka kanssa Ranskalla on paljon yhteistä. Maidemme välillä vallitsee keskinäinen kiinnostus ja ihailu. Tiedän että suomalaiset ovat palavasti ihailleet Ranskaa jo pitkään, tämä näkyy suomalaisten taiteilijoiden töissä. Ranskalaisia matkailijoita saapuu Suomeen noin 300 000 vuodessa. Määrä on kasvussa. 260 000 suomalaista matkailijaa käy vuosittain Ranskassa. Ranskalaiset näkevät Suomen Pohjoismaana ja se on vain positiivista. Modernia, erilaista ja sopivan eksoottista. Siinä on jotain satumaista. Tämä on keijujen valtakuntaa.
Asetelmamme kaikkeen yhteistyöhön ovat erinomaiset.
Oik. Ranskan Suomen-suurlähettiläs Raja Rabia ja Helsingin ranskalais-suomalainen yhdistys – le Cercle franco-finlandais de Helsinki ry:n puheenjohtaja Sini Sovijärvi Ranskan suurlähetystössä Helsingissä 11.11.2024. Taustalla muotokuvassa Maurice de Coppet, täysivaltainen ministeri, Ranskan lähettiläs Suomessa 1923−1929). Kuva: Joël Ferrand
————————————————-
Ranskan suurlähettiläs Raja RABIA aloitti Ranskan ulkoministeriössä vuonna 1994. Hänellä on maisterin tutkinto vieraista kielistä (englanti ja arabia) Paris-IV Sorbonnen yliopistosta vuodelta 1990. Hän on myös valmistunut Pariisin valtiotieteellisestä Institut d’études politiques -korkeakoulusta vuonna 1992.
Diplomaattiuransa aikana hän on toiminut eri tehtävissä Pariisissa ja ulkomailla: Tripolissa, Lontoossa, Brysselissä (EU-asiat), Haagissa (kemiallisten aseiden leviämisen estäminen), Kairossa (asiainhoitaja ja suurlähettilään sijainen), Dubaissa (pääkonsuli) ja Sudanissa suurlähettiläänä vuodesta 2021 vuoteen 2024. Hänet nimitettiin suurlähettilääksi Suomeen kesäkuussa 2024.
Suurlähettiläs Rabia on Kunnialegioonan upseeri ja Kansallisen ansioritarikunnan ritari.
———————————–
Haastattelu julkaistiin Suomen ranskalais-suomalaisten yhdistysten liiton (SRYL) sivustolla Fran-Su -julkaisussa suomeksi 17.12.2024:
https://www.suomi-ranska.com/wp-content/uploads/2024/12/Fran-Su-2-2024.pdf