Hyvät Cerclen jäsenet ja ystävät,
Toivorikasta uutta vuotta 2021 teille kaikille! Kiitämme teitä uskollisuudesta ja ystävyydestä näinä vaikeina aikoina. Tällä viestillä haluamme erityisesti rohkaista kaikkia tutustumaan uusiin verkkosivuihimme (www.cerclehelsinki.fi) ja muutoinkin osallistumaan erilaisiin tapahtumiin verkossa, koska sinne kaikki lähiaikojen aktiviteetit keskittyvät. Olemme tallentaneet sivustolle viime aikojen ohjelmaa ja tiedotuksia sekä paljon muistorikkaita valokuvia. Lisäämme vähitellen erilaista sisältöä sekä suomeksi että ranskaksi. Mukana on myös blogivalikko. Ensimmäisenä kirjoituksena on Jarmo Kehusmaan teksti päärynöistä.
Vallitsevan koronatilanteen takia yhdistyksen hallitus päätti siirtää tuonnemmaksi yhdistyksen 130. merkkivuoden juhlaseminaarin ja yhdistyksen historiateoksen Ranska Helsingissä 1890–2020 (Artemisia) julkaisemisen, kunnes tapahtumat voidaan järjestää myös fyysisesti. Näin mittavaa merkkipaalua tulee juhlistaa yhdessä.
Hôtel Kämp perustettiin Helsinkiin v. 1887. Siellä kokoontui AFH:n perustava kokous marraskuussa 1890. Kuva: Finna,
valmistusaika 1887 jälkeen, painaja
Ferdinand Tilgmann.
Perustamisajankohtana Cerclen edeltäjäyhdistykselle – Alliance Française de Helsingfors (alkuperäinen kirjoitusasu) eli AFH – pidetään perinteisesti 12. marraskuuta 1890, jolloin uudessa ja muodikkaassa Hôtel Kämpissä järjestettiin yhdistyksen perustamiskokous. Jo 20. marraskuuta 1890, edelleen Kämpissä, pidettiin yhdistyksen säännöt vahvistava yleiskokous, jossa puheenjohtajaksi valittiin sveitsiläissyntyinen Suomen kansalainen Léon Gabriel Biaudet (1848–1898). Hänet oli nimitetty Keisarillisen Aleksanterin yliopiston ranskan kielen lehtorin toimeen vuonna 1880.
Neiti Marie de Verneuil (1859-1897). Alliance Francaise de Helsingforsin yhdistyksen ensimmäinen varapuheenjohtaja. Kuvalähde: Helsingin Cff:n kuva-arkistot (muokattu). Kuvaaja oletettavasti Daniel Nyblin (1898).
Varapuheenjohtajaksi valittiin kokoukset koolle kutsunut nuori ranskatar, Suomen kansalaisuuden saanut neiti Marie de Verneuil (1859–1897), joka vuonna 1884 oli saapunut Helsinkiin, jossa työskenteli ranskanopettajana ja kulttuuriluennoitsijana. Hän kirjoitti myös esseitä ja näytelmätekstejä, jotka tuon ajan kulttuurinnälkäisessä pääkaupungissa olivat varsin kysyttyjä.
Työnsä ja epäilemättä myös persoonallisuutensa kautta Verneuil onnistui pian luomaan mitä mainioimmat henkilökohtaiset verkostot erityisesti säätyläispiireissä, joten hän sai helposti kulttuurielämän kerman innostumaan uudesta yhdistyksestä, jonka ensisijaisena tehtävänä oli edistää ranskan kielen ja kulttuurin tuntemusta Helsingissä. Yhdistyksen sihteerinä aloitti ranskalaissyntyinen, Pietarista saapunut Venäjän alamainen René Lemercier, joka toimi erityisesti virallisten tekstien kääntäjänä mutta myös ranskansopettajana. Myöhemmin myös mm. Ranskan varakonsulina Helsingissä.
Useimmat AFH:n hallituksen jäsenet työskentelivät ranskan ja muidenkin kielten opettajina Helsingin oppilaitoksissa tai antoivat suosittuja yksityistunteja. Muu jäsenistö koostui yläluokan edustajista, kuten everstinna Aurora Karamzin ja kreivi Carl Mannerheim, yliopistolaisista kuten Werner Söderhjelm, koulunopettajista, taiteilijoista kuten Albert Edelfelt ja Eero Järnefelt, ja laulajattarista kuten Alexandra Ahnger ja Aina Mannerheim, poliitikoista kuten senaattori Leo Mechelin jne.
Uuden yhdistyksen toiminta lähtikin vauhdikkaasti liikkeelle. Erilaisia tilaisuuksia järjestettiin joka viikko. AFH oli alusta alkaen ranskan kielestä ja kulttuurista kiinnostuneen keski- ja yläluokan suosima, vilkas ja sosiaalinen kohtauspaikka, jossa pääsi nauttimaan tasokkaasta, ranskalaisesta kulttuuritarjonnasta. Sääntöjen vahvistamista AFH sai kuitenkin odottaa senaatista aina 30.6.1891 asti, jolloin yhdistys vihdoin virallistettiin. Voimme siis katsoa, että myös 1891 on Cerclen edeltäjäyhdistyksen merkkivuosi, joten meillä on täysi syy juhlia myös vuonna 2021!
Marie de Verneuil’n toiminta ja persoona ovat aina kiehtoneet Helsingin ranskalaisvaikutteista kiinnostunutta yleisöä, mutta tutkijat ovat pureutuneet hänen henkilökohtaiseen historiaansa melko vähän. FT Rose-Marie Peake on tehnyt suuren työn paneutumalla tämän kiintoisan, uutteran ja ilmeisen valovoimaisen nuoren naisen elämään Suomessa ja tuonut näin tietoomme aivan uutta tutkimusta yhdistyksemme perustajasta. Peake kirjoittaa Ranska Helsingissä 1890–2020 -julkaisun artikkelissaan paitsi Verneuil’n toiminnasta, myös Helsingin Cerclen edeltäjäyhdistyksen alkuvaiheista ja pienen, mutta kosmopoliittisen pääkaupunkimme vilkkaasta kulttuurielämästä 1890-luvulla.
Sekä alla että erikseen sivustomme artikkelivalikossa oleva Marie de Verneuil – Intellektuellin ranskattaren elämä ja toiminta 1800-luvun lopun Helsingissä (FT Rose-Marie Peake) julkaistaan nyt ennenaikaisesti juhlakautemme kunniaksi. Teksti on tiedostossa sekä suomeksi että ranskaksi pdf-muodossa. Ranskannoksesta vastaa suomalaisen kirjallisuuden kääntäjä Alexandre André.
Hyvää kevättalvea toivottaen Cff:n hallituksen puolesta:
Sini Sovijärvi, puheenjohtaja – Outi Merisalo, varapuheenjohtaja
Artikkelin taustaksi:
Rose-Marie Peake
Tutkijatohtori
Kuva: Rose-Marie Peaken kokoelmat
Helsingin Cerclessä usein vieraillut historioitsija ja tietokirjailija Rose-Marie Peake väitteli Helsingin yliopistossa yleisen historian oppiaineessa 2016. Hänen väitöskirjaansa perustuva monografia The Power of Religious Societies in Shaping Early Modern Society and Identities (Amsterdam University Press) ilmestyi talvella 2020.
Peake on lisäksi kirjoittanut yhdessä FT Riikka-Maria Rosenbergin kanssa tietokirjan Korsetti ja krusifiksi – vaikutusvaltaisia barokin ajan pariisittaria (Gaudeamus, 2019). Korsetti ja krusifiksi -teos liittyy Peaken johtamaan, Koneen säätiön rahoittamaan tieteellis-taiteelliseen hankkeeseen “Kahisevaa taftia ja karheita nunnakaapuja: muoti ja sen kritiikki barokin ajan Pariisissa”.
Rose-Marie Peake on erikoistunut uuden ajan alun historiaan, erityisesti Ranskaan, sukupuoleen ja seksuaalisuuteen. Tällä hetkellä hän työstää projektia tunteisiin ja epänormatiiviseen, myös queeriin, seksuaalisuuteen liittyen, kontekstinaan katolisen reformaation ajan Ranska.
Huom. Artikkelin alaviitteet ja bibliografin osuuksien ne sivunumerot, joissa viitataan Helsingin Cerclen myöhemmin julkistettavan historiateoksen Ranska Helsingissä 1890–2020, näkyvät tässä versiossa vielä keltaisella korostevärillä ja xx-merkinnällä.
Alla pdf-tiedostona (suojattu) kaksikielinen (su-ra) artikkeli Marie de Verneuil – Intellektuellin ranskattaren elämä ja toiminta 1800-luvun lopun Helsingissä
MARIE DE VERNEUIL FI-FR R-M Peake 010221
Alla linkit Ylen historiaohjelmiin, joissa Rose-Marie Peake on haastateltavana. Ohjelmissa mukana myös Riikka-Maria Rosenberg ja Outi Merisalo. Toimittaja: Sini Sovijärvi/Yle
https://areena.yle.fi/audio/1-
https://yle.fi/aihe/artikkeli/