Strasbourgin joulutunnelmaa. Kuva: Silja Suhonen
Teksti: Sini Sovijärvi
Ranskalainen joulu voi vaihdella suurestikin maan eri osissa. Yhtenä joulun kehtona voidaan pitää Strasbourgia (hist. Strassburg), joka on julistautunut joulun pääkaupungiksi: la capitale de Noël. Eikä suotta, se pitää sisällään vuosisatoja vanhaa joulukulttuuria ja houkuttelee sisäänsä pitkin vuotta kaupungissa työskentelevien eurooppalaisten päätöksentekijöiden (Euroopan parlamentin täysistunnot, Euroopan neuvosto, Euroopan ihmisoikeustuomioistuin) lisäksi valtavan määrän tavallisia turisteja, erityisesti jouluna. Marraskuun puolivälistä aina joulusesongin yli kaupungissa vierailee kaksi miljoonaa matkailijaa. Se ei ole pieni määrä, sillä kaupungin ydinosassa omia asukkaita on vain 275 000.
Ensimmäinen joulukuusi (le sapin) on merkitty Strasbourgin (silloinen Strassburg) historiaan v. 1492, jolloin tuo ”Paratiisin puu” sai ensi kerran koristaa kaupunkia. Vaikka paikalliset pitävät hanakasti kiinni joulukuusipioneerien maineesta, löytyy Baltian maista vuosikymmeniä varhaisempia merkintöjä joulukuusista samaiselta 1400-luvulta. Strasbourgin mahtikuusi (le grand sapin), joka on korkeudeltaan n. 30 metriä ja lajiltaan pihtakuusi, pystytetään Place Kléber -aukiolle marraskuun loppupuolella.
Strasbourgin kuuluisa Grand Sapin Place Kléber -aukiolla. Kuva: Silja Suhonen
Strasbourgin jouluaiheet juontuvat Elsassin (Alsace) alueen traditioista. Vaikutteet ovat olennaisesti saksalaisia, joista monet ovat kantautuneet meille Pohjoismaihin. Kuuluisat joulumarkkinat (marché de Noël) levittäytyvät kaupunkiin jo marraskuun lopulla ja niillä myytävät tuotteet antavat hyvän läpileikkauksen perinteistä. Erityisesti joulukuusenkoristeet, mm. lasipallot, karamelli- ja olkikoristeet ovat suosittuja. Kojujen koristetuotteissa erilaiset satuhahmot kertovat seudun rikkaasta tarinaperinteestä. Vaikka Grimmin veljesten (Jacob 1785–1863) ja Wilhelm Grimm 1786–1859) saduista vain osa sijoittuu suoraan Koillis-Ranskaan, niiden visuaalinen maailma hahmottuu meille kuvitusten kautta hyvinkin elsassilaisena maalauksellisine taloineen, kujineen ja luontomaisemineen.
Jouluseimi (la crèche) saattaa esittäytyä Ranskassa näyttävänä tai perin vaatimattomana, mutta sen läsnäolo on olennainen katolisessa jouluperinteessä. Koillis-Ranskassa ja muuallakin pohjoisessa seimihahmot tehdään yleensä puusta, Etelä-Ranskassa savesta. Paikallisia raaka-aineita hyödynnetään muutoinkin seimien rakennuselementteinä. Välimeren katolisten maiden tapaan eteläranskalainen kuvaelma esittelee kokonaisen kylä- tai kaupunkiyhteisön ammatteineen, tapoineen ja luontoympäristöineen. Kokonaisuus levittäytyy seimitapahtuman ympärille.
Pohjoisen seimet rajoittuvat usein pelkkään kuvaelmaan Pyhän perheen, lämmittävien eläinten, Itämaan tietäjien, paimenten ja enkeleiden ydinjoukkoon. Ranskan joulutoreilta ja putiikeista voi ostaa viehättäviä seimiä joko tyhjinä tai valmiiksi figuureilla varustettuina. Perinne on selkeästi asettautunut myös Suomen joulunajan koristeluun, sillä seimiä näkee kirkoissa ja seurakuntatiloissa, toreilla ja myös kodeissa.
Provencelainen seimi. Kuvalähde: provenceweb.fr
Joulunajan uskonnollisiin perinteisiin kuuluu koko Ranskaa yhdistävä keskiyön messu (la messe de minuit), joka nykyään pidetään klo 18 ja 22 välillä, seurakunnasta tai yksittäisestä kirkosta riippuen. Vielä on traditionalisteja, jotka järjestävät messun edelleen keskiyöllä. Kaikki kynnelle kykenevät menevät kirkkoonsa sitä kuulemaan varsin uskollisesti. Jos aattoillan ateria keskeytyy, sitä jatketaan messusta palattua.
Ranskalaiseen jouluateriaan liittyy alueellisuus, mutta tietyt yhteiset klassikot kuuluvat kuvaan: joulunalusajan menu on kevyt ja kalapainotteinen aina joulupäivään asti, jolloin mukaan tulevat raskaammat ja lihaisat ruoat kuten kalkkuna tai muu siipikarjapaisti, juustot, jälkiruoat ym. Esim. Provencen jouluun kuuluu mainio 13 jälkiruoan kattaus, les treize desserts. Tuon kattauksen jokainen erillinen jälkiruoka symbolisoi Raamattuun tai kristillisyyteen muutoin liittyvää aihetta tai henkilöä. Jouluhalko (la bûche de Noël) on hauska, tukeva ja näyttäväkin jälkiruoka, joka yhdistää ranskalaista joulunajan herkuttelua. Sen alkuperä liittyy uskomukseen polttaa joulunpyhien ja uudenvuoden välillä muhkeaa halkoa tulisijassa, kerätä sen tuhkat talteen vuodeksi ja toivoa samalla suotuisaa satoa tulevalle kaudelle. Pariisilaiset kondiittorit keksivät leipoa halon suklaata ja voita sisältäväksi herkuksi ja lisäsivät sitä somistamaan metsäaiheisia koristeita.
Uutenavuotena nautitaan joulupäivän tapaan runsas, tukeva ateria. Mukana on mitä tyypillisimmin ostereita (huîtres), jotka Ranskassa tuodaan mielellään pöytään muissakin suurissa juhlissa.
Maukkaaksi lopuksi (ennen lopputiedostoa CFF joulublogi Sini Sovijärvi joulukuu 2025 tunnelmakuvineen ja merkintöineen) tässä Cerclen blogistin ja yhdistyksemme hallituksen jäsenen Jarmo Kehusmaan jouluinen jälkiruoka lukijoillemme:
Moelleux au chocolat blanc – Pehmeä valkosuklaakakku
Jarmo Kehusmaan reseptikokoelmista
Kakusta riittää kuudelle joulunviettäjälle.
100 g vehnäjauhoja + kakkuvuoan jauhotukseen
1 tl leivinjauhetta
189 g valkosuklaata
2 dl maitoa
4 kokonaista kananmunaa
2 kananmunan valkuaista
150 g sokeria
1 luomusitruuna
60 g voita + voita vuoan voiteluun
1,5 rkl unikonsiemeniä
– Lämmitä uuni 180 asteeseen.
– Raasta sitruunan kuori.
– Sulata suklaa voin kera vesihauteessa.
– Sekoita 70 g sokeria ja kananmunat, vatkaa valkoiseksi vaahdoksi.
– Lisää leivinjauhe vehnäjauhoihin. Sekoita vehnäjauhot ja sulanut suklaa.
Lisää seokseen maito ja sitruunan mehu sekä raastettu kuori. Sekoita
taikinaan unikonsiemenet. Sekoita huvin jokaisen lisäyksen välillä.
– Siirrä taikina voideltuun ja jauhotettuun vuokaan.
– Paista n. 35 minuuttia, tee välillä tikkutesti.
– Anna kakun jäähtyä, siirrä pois vuoasta.
– Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi. Lisää valkuaisvaahtoon loppu sokeri.
– Levitä valkuaisvaahto jäähtyneen kakun päälle ja siirrä kakku uudestaan
uuniin, uunivastuksen alle, kunnes sen pinta saa kauniin värin.
Vinkki: Kakkuun voi lisätä myös yhden teelusikallisen verran ruokasoodaa.
Valkosuklaakakku joulunajan herkutteluun. Valmistus ja kuva: Jarmo Kehusmaa
Alla olevassa PDF-tiedostossani on muistiinpanoja ja tunnelmapaloja runsaine kuvineen ranskalaisesta joulusta Koillis-Ranskassa ja Provencessa. Mukana ydintermejä ja esim. ruokien nimiä myös ranskaksi. Klikkaa linkki auki alta:
CFF joulublogi Sini Sovijarvi joulukuu 2025
Hyvää joulunaikaa kaikille! Bonnes fêtes !
Lähteitä:
https://fr.wikipedia.org/ Wikipedia (ranska)