HUOM. alla oleva tilaisuus siirtyy sairaustapauksen vuoksi. Uusi ajankohta to 14.12.2023 klo 18.30 Helsingin Lyceumklubi (Rauhankatu 7 E 5. krs). Tarkista joulukuun ohjelma.
Aurora Karamzin — rakkaudesta hyväntekeväisyyteen
Suomenkielinen historiamonologi ma 9.10 klo 18.30 Helsingin Lyceumklubi, Rauhankatu 7 E (5 krs)
Pienimuotoinen teatteriesitys, joka avaa koskettavasti Aurora Karamzinin elämää ja persoonaa. Hän oli Helsingin Cerclen edeltäjäyhdistyksen Alliance Française de Helsingforsin kunniajäsen. Monologi kuvaa aristokratian asemaa ja elämää 1800-luvun Suomessa, Venäjällä ja Euroopassa. Käsikirjoitus: Sinikka Paavilainen & Marika Sampio-Utriainen (Auroran roolissa).
Ilmoittautumiset viimeistään ma 2.10. cercle.helsinki@elisanet.fi tai 050-3570537 (+ vastaaja). Esityksen jälkeen tarjolla herkullinen buffet ja viiniä. Hinta: 20 € (jäsenet), 25 € (ei jäsenet). Sisältää ruoan, lasin viiniä ja ohjelman. Osallistumismaksu pyydetään maksamaan etukäteen yhdistyksen tilille. Viite: 201401, viimeistään to 5.10. Lisäjuomaa varten pyydämme varaamaan pikkurahaa. Tapahtumasta lähetetään jäsenille s-postia.
Tervetuloa!
Helsingin CFF:n hallitus
Historiallisten naishahmojen näyttämömonologeihin erikoistunut Marika Sampio-Utriainen tulkitsee Suomen historian vaikutusvaltaisimpiin naisiin kuuluvan, kansainvälisen seurapiirikaunottaren ja suuren hyväntekijän Aurora Karamzinin elämän keskeisiä vaiheita.
Eva Aurora Charlotta Demidov Karamzin, o.s. Stjernvall (1808 Pori – 1902 Helsinki) liikkui jo nuorena Euroopan ylhäisöpiireissä ja oli läheinen Venäjän keisariperheelle. Hänen nimestään käytettiin myös ranskankielistä versiota Aurore Karamzine. Tähän muotoon on merkkihenkilömme nimi kaiverrettu hautakiveen Helsingin Hietaniemessä.
Aurora Demidov (1936), sittemmin Karamzin (1846) oli kulttuurintuntija ja piti Helsingissä kuuluisaa kirjallisuussalonkia, jossa vieraili mm. ranskalainen tutkimusmatkailija Xavier Marmier. Aurora toimi myös rakastamansa Träskändan kartanon (Espoo, 1840–1895) ja myöhemmin Hakasalmen huvilan (Helsinki, 1875–1896) valtiattarena. Huvila oli jo myyty Helsingin kaupungille, mutta arvostettu Aurora sai viettää siellä viimeiset vuotensa, kunnes hänen elämänsä sammui tutussa, rakkaassa miljöössä v. 1902.
”Helsingin hyvä haltiatar” auttoi myös vähäosaisia ja perusti Helsingin Diakonissalaitoksen v. 1867 ja jäi näin historiaan sosiaali- ja diakoniatyön sekä naiskasvatuksen uranuurtajana.
Aurorasta
Aurora elää neljän Venäjän keisarin aikana ja on kirjeenvaihdossa useiden tunnettujen kirjailijoiden, taiteilijoiden ja filosofien kanssa. Sisäinen palo ohjaa häntä ottamaan elämäntehtäväkseen lähimmäisen auttamisen:
– Teen vain velvollisuuteni, en muuta.
Auroran henkinen kasvu seurapiirikaunottaresta syvästi yhteiskunnallisen vastuunsa tuntevaksi naiseksi sisältää kipeitä tuokioita ja pohdintoja köyhyyden ja kärsimyksen vaikutuksista ihmisen elämään. Ulkonaisesta rikkaudesta huolimatta Auroran omaa kohtaloa leimaavat suuret menetykset ja niiden myötä jatkuva suru:
– Luopuminen on ollut se läksy, jota minun on pitänyt opetella koko elämäni ajan.
Puolisonsa ja ainoan lapsensa kuoltua Auroran elämä täyttyy hengellisyydellä ja hän vakuuttuu lopullisesti elämäntehtävästään. Hän avioituu sielunkumppaninsa, Andrei Karamzinin, kanssa. Andrei menehtyy traagisesti ja hänen nimissään Aurora Karamzin jatkaa hyväntekeväisyystyötään elämänsä loppuun asti.
Olenko auttanut ihmisiä rakkaudesta vai velvollisuuden- tai syyllisyydentunteesta – onko sillä loppujen lopuksi merkitystä?
————
Lisää Aurora Karamzinin elämästä mm:
https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/4614
https://www.hs.fi/ihmiset/art-2000004054253.html
https://historia.hel.fi/fi/alueet/etelainen/hakasalmen-huvila
————–
Teksti: Marika Sampio-Utriainen ja Sini Sovijärvi